Toukokuun puolivälissä retkeilimme jo vuonna 1930 perustetulla Aulangon luonnonsuojelualueella. Tuo 152 hehtaarin alue kuuluu yhtenä osana Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon, joka perustettiin vuonna 2001. Myöhemmin niitä on tullut lisää, ja nykyisin Suomesta löytyy jo kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa.

Retkemme alkoi ajamalla keskelle puistoa Metsälammen parkkipaikalle. Matkalla sinne näimme jo Aulangon hotellin ja kylpylän. Takavasemmalla pilkisteli Hämeen linna Vanajaveden toisella puolella. Hotellia vastapäätä seisoi jyhkeä graniittilinna, ja parkkipaikkamme vieressä oli ihastuttava puinen paviljonki, minne tietysti ensimmäiseksi piti mennä tutustumaan.

Koska ajoaika Kausalasta Aulangolle kesti reilut puolitoista tuntia, suuntasimme kulkumme ensimmäiseksi kohti retleilymajaa ja mahdollisuutta nuotion tekoon. Hämeenlinnan Ladun jäseniä oli myös retkeilemässä lähimaastossaan. He olivat sopineet retkeilymajalle Partioaitan kanssa yhteistä ohjelmaa. Samalla mekin saimme olla osallisina tässä retkiruokamaistias ja partioaitan 365 klubin tapahtumassa.

Evästeltyämme suuntasimme Aulankojärven länsirannan tietä kohti karhuluolaa ja näkötornia. Vuonna 1906 Robert Stigell oli tehnyt tuon näyttävän graniittisen karhuperheveistoksen kallioon koverrettuun luolaan. Samana vuonna kallion päälle oli rakennettu 33 metriä korkea näkötorni. Reilut kolmesataa graniittista askelmaa erotti karhuluolan ja näkötornin alarapun. Tornissa raput kulkivat sisäpuolella, ja viimein huipulta avautui hulppea näköala ympäröivään maisemaan. Erityisen hienosti erottuivat heleänvihreät lehtipuut tummista havupuista. Puolituntinen kului helposti maisemia ihaillessa ja kameralla niitä ikuistettaessa.

Tornista maanpinnalle laskeuduttuamme suunnittelimme kiertää vielä Joutsenlammen, mutta Metsälammen eteläpään kohdalla alkanut vesisade pisti suunnitelmamme uusiksi. Kipaisimme polkua myöten autoillemme, ja aioimme pysähtyä vielä Joutsenlammen kohdalle puistosta poistuttaessa. Rapsakka vesisade kuitenkin jatkui, ja päätimme porukalla lähteä kotia kohti. Vielä pikainen pysähdys Onnentemppelin kohdalle katsomaan rakennusta. Pian olimme takaisin Aulangontiellä ja kotimatkamme kaupungin keskustan läpi alkoi. Pienen matkan ajettuamme ylämäessä tien suunnassa taustapeileistä näkyi horisontissa Aulangon näkötorni.

Teksti Pekka Ahokas, kuvat Harri Forsgren ja Erkki Haapalahti