Äitienpäivänä mahtavassa kevätsäässä tutustuimme osaan Portimon poluista. Kiersimme Valkjärven ja Merkjärven l. Portimon itäpuolella ja Haukjärven ja Pienen Kannusjärven länsipuolella olevan polkuverkoston. Osan matkaa kuljimme kylläkin pieniä mökki- ja metsäteitä.

Retkemme alkoi kiipeämällä Siliävuorelle ja sen päällä olevalle v. 2001 tehtyyn näkötorniin. Samalla paikalla oli myös vuonna 1931 perustettu kolmoimittauspiste. Tornista näkyi tietenkin kaikki lähistön pikku järvet ja horisontissa kaakon ja lounaan suunnalla näkyivät Haminan ja Kotkan tuulivoimalat ja tehtaan piiput.

Juovitellen laskeuduimme Siliävuorelta ja kapusimme Pehessuonvuoren yli Valklammen pohjoispään kiertävälle metsätielle. Sitä patikoimme noin kilometrin ja käännyimme länteen Teinmäen laavulle. Oli lounasaika ja laavun edessä nuotiolla paistoimme makkarat ja keittimme nokipannukahvia muiden eväiden kyytipojaksi.

Palailimme laavulta takaisin tielle, mistä Valkjärven ja Valklammen välisen kannaksen jälkeen poikkesimme tutkimaan Parkonkankaan luonnonsuojelualuetta. Se erottui selvästi ympäröivistä nuorehkoista mäntykankaista vanhempana kuusi-mänty sekametsänä. Kuljimme polkua pitkin alueen läpi Merkjärven rantaan, mistä polkua ja mökkitietä palailimme takaisin merkitylle reitille. Luonnonsuojelualueen reunalla oli valtaisa haapa, minkä tyvellä erottui joitakin liito-oravan papanoita. Lähellä oli myös lähes yhteenkasvanut kuusi ja mänty.  Veiklammesta laski puro Merkjärveen. Neljän metrin korkeusero vedenpinnassa sai puron kuohumaan koskena kivikkoisessa uomassa Veiklammen lähettyvillä. Kulku jatkui lähes kolme kilometriä metsätietä myöten.

Venäjänvuoren itälaitaa polku johdatteli pohjoiseen kohti lähtöpaikkaamme. Välillä oli jyrkkää ylämäkeä ja sitten taas kivikkoista alamäkeä. Pikkuinen suoputakka jäi matkamme varteen. Viimeinen kivikkoinen lasku ja olimme Veiklammen itärannan mökkitiellä. Viimeinen puolikilometrinen taittui nopeasti autojamme kohti. Autoilla kävimme vielä hieman etelämpänä katsomassa Salpalinjan Kotterinmäen tukikohdan ja muistomerkin.

Portimo tarkoittaa muuten näätäeläimiin kuuluvaa kärppää, pikkuportimo lumikkoa. Lieneekö näillä  eläimillä sitten yhteys tähän seutuun?

Teksti Pekka Ahokas, kuvat Harri Forsgren